Amerikka ja Venäjä

21 октября, 2009

Olen lähdössä seitsemän vuoden jälkeen käymään Amerikassa, Los Angelesissa.

15 vuotta Kaliforniassa asunut tyttäreni peilaa hyvin niitä tuntoja, joita siellä on. Kun edellisen presidentin aikana kiusoittelin häntä, että siellä sitä vain käydään Irakin sotaa, niin hän tiuskasi, että hän ei tunne ketään, joka tukisi sitä sotaa. Hollywoodin taiteilijapiireissä on myös ihmisyyttä, vaikka monien elokuvien ja tähtimaailman kautta sieltä tulee vastakkaisiakin viestejä.

Barack Obaman ehdokkuus ja voitto presidenttikisassa oli tyttärellenikin suuri toiveiden täyttymys. Erityisesti hänenkaltaisensa nuoret toivoivat suunnanmuutosta ulkopolitiikkaan ja parempaa terveydenhuoltoa sekä sosiaaliturvaa. Ulko-ja turvallisuuspolitiikassa suuri laiva kääntyy hitaasti. Vanhoilliset vastustavat terveydenhuollon eurooppalaistamista, mutta siitä huolimatta Obama sitä yrittää.

On mielenkiintoista nähdä, miten vahvana usko Obaman uudistuspolitiikkaan elää nyt, kun pian vuosi on kulunut hänen voitostaan.

Me suomalaiset olemme Venäjällä varsinkin Neuvostoliiton aikaan aina kuunnelleet, miten venäläiset vertailevat maataan, saavutuksiaan ja tilastojaan useimmiten juuri Yhdysvaltoihin. Moniin suomalaisiin on iskostunut Hrushtshevin puhe siitä, miten Neuvostoliitto ottaa taloudessa kiinni Amerikan ja ajaa ohikin. Näin ei käynyt kommunismin opeilla. Venäjän valtavat maa-alueet ja energiavarat sekä hyvä peruskoulutus sekä tieteen sovellutukset antavat maalle tietysti aivan toisenlaiset mahdollisuudet kuin muilla Euroopan mailla on. Molemmissa maissa uskotaan suuruuden ideologiaan. Me suomalaiset sen sijaan voimme aina lohduttautua sillä, että pienikin voi olla kaunis ja tehokas.

Oleellista on kuitenkin nykyisessä maailmanmenossa, että sekä Venäjän että Yhdysvaltain johto pyrkii löytämään realistisen yhteistyön maiden välille, josta käytännön esimerkkeinä on tältä syksyltä edistyminen ydinasekeskusteluissa. Tulevien vuosikymmenten suuri kysymys – myös rauhan ja kansainvälisen vakauden kannalta – on kuitenkin se, miten maiden yhteistyö kehittyy energiapolitiikassa. Ja millaiseen asentoon sekä Venäjän että Yhdysvaltain suhteet kehittyvät Kiinan ja Intian kanssa, kun Amerikassa eletään yhä enemmän Kiinan rahoilla.

Seppo Sarlund
Lehdistöneuvos

1 Star2 Stars3 Stars4 Stars5 Stars (Еще не оценили)
Loading ... Loading ...

Комментарии



Есть что сказать?






Яндекс цитирования