Solidaarisuutta

20 апреля, 2009

Maailmantalous on kriisissä, johon on monta syytä, mutta näkyvimpänä kansainväliset rahamaailman huijarit.
He ovat tietoisesti puijanneet erilaisilla “papereilla”, joita on käytetty rahan ja tuotannon sijasta.
Rahalla ja paperilla ei olekaan ollut katetta.

Valtiot ovat talouskriisissä ja monet kansalaiset saavat kärsiä. Työpaikat menevät alta, kun kansainvälinen kauppaa hiljenee.
Suomen Pankki arvioi tänä vuonna Suomen viennin putoavan 17 prosenttia.

Maailman poliittiset johtajat ovat pitäneet näkyviä kokouksia, jossa on päätetty miljardien ja taas miljardien elvytyksestä.
Kiinnostavin mutta vaikeimmin vastattava kysymys kuuluu, milloin lama loppuu.
Mitä tuosta elvytyksestä tulee yksityisen kansalaisen hyväksi, vai valuuko se erilaisille välikäsille, pankeille ja suuryrityksille ennen kuin pelastaa vaikeuksissa kampailevan ihmisen?

Suomessakin on tullut aika, jolloin puhutaan taas siitä, että kaveria ei jätetä.
On yhteisvastuun, solidaarisuuden ja kansalaistalkoiden aika. Mutta näistä kauniista korulauseista pitäisi päästä todellisiin tekoihin.
Kuka antaa ylenmääräisistä eduistaan ensimmäisenä sille, joka on menettänyt jokapäiväisen palkkansa tai joka ei ole edes vielä päässyt ensimmäiseenkään palkkaan kiinni.

Suomalaiset ovat seuranneet henkeä salvaten suuren suomalaisen valtioenemmistöisen yhtiön pääjohtajan toimia hulvattomien etujensa pyhittämiseksi. Maailmalta voitaisiin tehdä päättymätön sarjafilmi samanlaisista oman edun tavoitteluista, joka särkee ihmisten oikeudentuntoa.

Politiikkaa demokratiassa tehdään sen vuoksi, että voitaisiin puolustaa ihmisarvoa. Talous ei saisi olla irrallaan yhteiskunnallisista ihanteista ja miljardien ihmisten arjesta.
Taistelussa suppeiden ryhmien etujen ajamiseksi unohdetaan tavallisesti kaikkein heikoimmat. Tämänkin talouskriisin jälkeen on vaarana, että epätasa-arvo ja tuloerot ovat vain kasvaneet, mikä edelleen turhauttaa oikeudenmukaisuutta kaipaavia ihmisiä. Pienen maan turva ja menestyksen tae on kuitenkin koulutus ja sivistys ja siitä lähtevä moniarvoinen talous ja kulttuurielämä.

Onnellisempaa maailmaa ei synny ilman solidaarisuuden, yhteisvastuun ja yhteisen tekemisen kasvua. Parempi maailma on tehtävissä, mutta ensin pitäд ajatella lähimmäisiä, toisia ihmisiä.

Seppo Sarlund
Lehdistöneuvos

(Еще не оценили)

Loading ...

Новости

Solidaarisuutta

Комментарии