Sodasta rauhaan

24 февраля, 2009

Kun parhaillaan monet Suomessakin ovat näkevinään otollisen tilaisuuden Suomen liittämiseen Venäjän vastaiseen sotilasliittoon,
on tarpeellista muistella myös 200 vuoden takaisia tapahtumia. Silloin Ruotsin hävittyä sodan Venäjää vastaan Haminan rauhan jälkeen
Suomesta tehtiin ensimmäisen kerran oma poliittinen kokonaisuutensa, joka liitettiin suurruhtinaskuntana Venäjään.
Se oli itsenäisen Suomen valtiollinen alku.
Suomen sota 1808—1809 oli suurvaltapoliittisissa merkeissä viimeinen Ruotsin ja Venäjän sotilaallinen yhteenotto, mutta tyypillinen siinä,
että Suomi kiinnostaa länsivaltoja ennen kaikkea suhteessa Venäjään.
Juhlallinen sanonta Porvoon valtiopäiviltä 1809 kuuluu, että Aleksanteri I korotti Suomen tuolloin kansakuntien joukkoon.
Jotkut kaukonäköiset upseerit olivat jo 1700-luvulla oivaltaneet, että Suomen kehitys vaatisi sen irtaantumista Ruotsista,
jonka osa se oli ollut ristiretkistä alkaen. Vuosisatojen aikana oli Suomi osana Ruotsia saanut tämän uskonnon ja lainsäädännön,
mutta kansan enemmistön oma kieli suomi oli alistetussa asemassa.
Suomi soti Ruotsin puolesta Venäjää vastaan ja 30-vuotisessa sodassa vähän laajemminkin katolista Eurooppaa vastaan Ruotsin suurvaltahegemonian puolesta.
1800-luku oli Suomen valtiollisten rakenteiden syntymisen aikaa: oma raha, koululaitos, kunnallinen itsehallinto,
valtiopäivät ja sitten jo 1900-luvun alussa uudenaikainen kansanvaltainen eduskuntalaitos.
Talouselämä kehittyi kuten liikenneolotkin. Tuon ajan kulttuurista puhutaan jopa Suomen kultakautena.
Valtaosaltaan 108 vuotta oli rauhanomaisen kehityksen aikaa, vaikka keisarivallan loppuvaiheissa venäläistämisaalto kohtasi Suomeakin ja pian taas bolshevistinen vallankumous pyrki liittämään myös Suomen omaan valtapiiriinsä.
Toisesta maailmansodasta lähtenyt rauhanomaisen rinnakkaiselon kausi on ollut Suomelle menestyksellinen.
Samoin Neuvostoliitolle ja Venäjälle. Muutama viikko sitten julkaistussa kirjassaan tunnettu venäläinen ulkomaankauppaprofessori Juri Piskulov totesi, että Suomen talousyhteistyöllä paikattiin niitä aukkoja, joita Neuvostoliiton suunnitelmatalous ei pystynyt hoitamaan.
Suomen valtioneuvosto on ollut aktiivisesti juhlimassa 200 vuoden takaisia tapahtumia, myös Ruotsin kanssa.
Venäjän johto tulee tänä vuonna mukaan, joka osoittaa, että kansakunnat voivat yhdessä juhlia historiaansa ja vahvistaa samalla tulevaisuuden yhteistyötä.

Seppo Sarlund
Lehdistöneuvos

(2 голосов, средний: 5.00 из 5)

Loading ...

Новости

Sodasta rauhaan

Комментарии