Suomi on hyvä maa
3 февраля, 2009
Otsikko on lainaus tasavallan presidentin uudenvuodenpuheesta kansalaisilleen. Presidentti Halosen puhe oli kaiken Lähi-idän kriisin ja talouslaman keskellä rauhoittava. Juuri tällaisena aikana kansanvallan on osoitettava, että se toimii ja pitää huolta jäsenistään.
Suomen valtiolliset juuret ovat inhimillisessä kehityksessä syvällä, mutta kansainvälisesti vain kahden vuosisadan päässä, kun Suomi korotettiin kansakuntien joukkoon Ruotsin ja Venäjän välisen sodan jälkeen. Näin tänä vuonna juhlitaan Suomessa valtiollisen autonomian syntyä Porvoon valtiopäivillä 200 vuotta sitten.
Suomi on maailman viimeiseksi asutettuja alueita. Kylmässä Siperiassakin on asuttu 25000 vuotta puhumattakaan Euroopasta yleensä. Suurimmassa osassa Suomea asutus on vasta puoli tuhatta vuotta vanhaa.
Ruotsin vallan alla Suomi oli 600 vuotta, jona aikana kuitenkin tänne juurtui kristinusko luterilaisessa muodossa, lainsäädäntö alkoi muodostua ja sivistystaso kohota. Ruotsin rinnalla myös kansankieli suomi kehittyi, mutta vasta autonomian aika ja lopullisesti itsenäisyys vahvistivat sen aseman.
Aleksanteri I:n Suomelle antama valtiopäivähallinto pohjautui vielä säätyjen erioikeuksiin, mutta silti oma talous ja yhteiskuntajärjestys jatkoivat voimakasta kehittymistään ja 110 vuotta myöhemmin Suomi oli valmis itsenäistymään omine yhteiskunta-, oikeus- ja talousjärjestyksineen. Suomen ja Venäjän suhde on ollut usein kompleksikas. Toisen maailmansodan jälkeen Paasikiven-Kekkosen linjan ja rauhanomaisen rinnakkaiselon pohjalta on kehittynyt myönteinen suhdeverkosto, jolla turvataan molempien taloudelliset edut ja monipuoliset kulttuurisuhteet. Samalla Suomi on pitäytynyt muodostumasta Venäjän vastaisten voimien pesäkkeeksi.
Suomen tie “hyväksi maaksi” on vaatinut paljon työtä ja uhrauksia. Ja se voidaan pitää “hyvänä maansa “ edelleenkin, mutta se vaatii toimivaa demokratiaa, joka takaa kansalaisille työllisyyden ja toimeentulon myös kansainvälisesti vaikeina aikoina, hyvät suhteet kaikkiin ilmansuuntiin ja kunnioituksen luontoa kohtaan.
Seppo Sarlund
Lehdistöneuvos


(1 голосов, средний: 4.00 из 5)









Комментарии
Есть что сказать?